Lapsettomuus koskettaa edelleen syvältä

Tänään on lapsettomien lauantai ja tänään facebook muistutti muistosta neljän vuoden takaa. Olin silloin myrskynsilmässä ja elin keskellä yhtä elämäni pahinta painajaista. En ole koskaan pelännyt henkeni puolesta niin, miten silloin pelkäsin. Tunnelin päässä ei ollut yhtään valoa, eikä mitään keinoa päästä valoon. Takana oli aivan absurdin rankka kevät, jonka aikana olin käynyt läpi useita…

Lapsettomuuden haava

Taas on se aika vuodesta, kun joka tuutista tuputetaan äitiyttä ja kehoitetaan ilahduttamaan äitiä. Koen äitienpäivän monessa mielessä erittäin haasteellisena ja vaikeana. Olen koko elämäni ajan kipuillut vaikean äitisuhteeni kanssa. On vaikeaa olla kiitollinen äidilleen, kun näen ja koen päivittäin itsessäni sen kaiken rikkinäisyyden, kivun ja tuskan, jonka hän on saanut aikaan. Nyt koen olevani…

Kivunhoidon ristiaallokkoa

Jos kipu on riittävän kovaa, sen näkee usein ihmisen olemuksesta jo ilman sanojakin. Voimakas kipu vaikuttaa ihmiseen psykofyysisesti monella tavalla ja aiheuttaa myös fysiologisia muutoksia, jotka ovat mitattavissa ja havaittavissa. Omastakin kokemuksestani voin sanoa, että kova kipu hyvin herkästi vetää koko kehon kipsiin ja aiheuttaa jännittyneisyyttä lihaksissa kipualueella tai jopa koko keholla. Lisäksi hyvin usein…

Selittämättömästi kesken jääneet elämät

Postasinkin useampi viikko sitten instaan kuvan labrakäynnistäni, kun keskenmenotutkimuksia varten minusta otettiin reilu määrä näytetteitä. Yhteensä täytettiin 12 näyteputkiloa. Sain kyselyitä, mitä tutkitaan ja lupasin kirjoittaa keskenmenojen tutkimisesta blogiin juttua vastauksien saavuttua. Tässä lupaamani postaus höystettynä kokemustiedolla ja vähän faktalla. Olen kirjoittanut tänne blogiini jo useamman rivin lapsettomuushoidoista ja niiden mukana tulleesta elämän arvaamattomuudesta, vaikka…

Kovin helppoa on vajota hetkiin joissa tunne on valhetta

Minä olen kulkenut jo pidempään aivan kuilun reunalla. Olen joutunut valtavasti tasapainoilemaan, ettei pimeys niele minua kokonaan. Pysyvästi. Kohtalaisen hyvin olen selviytynyt, vaikka pimeys onkin hetkittäin saanut minusta todella lujan otteen ja lyönyt minut täysin maihin. Viimeksi kunnolla puoli vuotta sitten. Silloin kaikki pysähtyi minun sisäisessä maailmassani. Minä pysähdyin. Sydämeni löi ja hengitin, mutta en…

Hammasta purren

Tänään palasin töihin seitsemän viikon poissaolon jälkeen. Ihan vain hetkeksi, koska työsopimustani ei jatketa kuun lopun jälkeen… Useampi henkilö on sanonut, että itse vastaavassa tilanteessa olisi jättänyt menemättä. Olin vakaasti palaamassa jo silloin reilu kaksi viikkoa sitten töihin, kun olin saanut murtuneen käden suurin piirtein toimintakuntoiseksi, mutta elämä jatkoi rajua riepotteluaan ja päädyin sairaalaan kohdunulkoisen…

Jälleen kerran täydestä pysähdyksestä liikkeelle

Minua ärsyttää! Tämä on ties kuinka mones kerta nyt muutaman vuoden sisään, kun joudun tsemppaamaan, jotta pääsen taas täydestä pysähdyksestä liikkeelle. Nämä pysähdykset ovat tulleet pakon sanelemana, eikä ole ollut useinkaan kiinni omasta laiskuudesta. On toki niitäkin ollut, että laiskuuden takia vauhti on hiipunut hieman, mutta ei pysähtynyt. Takaraivossa on niin vahvana se, että kuinka…

Hyville ihmisille pitää tapahtua hyviä asioita

Otsikon lauseen kirjoitti minulle eräs ihminen, joka yllättävästi otti minuun yhteyttä linkedinissä. Hän on minulle tuttu työkuvioista, mutta en sielläkään ole mitenkään suuremmin hänen kanssaan ollut tekemisissä, joten siksi pidän hyvin yllättävänä hänen yhteydenottoa. Hänen korviin oli ilmeisesti kantautunut työtilanteeni tai siis se, että työni on loppumassa kuun lopussa. Hän lähestyi  minua kysyäkseen, saako hän…

Suru sai minut kiinni

Fyysisesti voin päivä päivältä paremmin. Kipuja on vielä jonkin verran sekä myös vuotoa. Liikkuessaan saa olla edelleen varovainen, sillä haavakipu äityy herkästi. Jaksan jo jonkin verran puuhastella jotakin, mutta väsyn hyvin nopeasti. Väsymys tuntuu pohjattomalta ja ilman päiväunia en ole vielä mennyt päivääkään. Leikkaus on ollut selvästi iso rasite elimistölle, mutta niin on tämä flunssakin.…

Hitaita ja lyhyitä askeleita

Eilen aamulla labratulos kertoi, että raskaushormoni jatkoi noususuuntaansa. Tiesin sen kyllä omasta kehostani ilman labraakin. Kipu alavatsalla tuntui jo jatkuvana jomotuksena vasemmalla puolella ja sen vuoksi istuminen vähänkin pidempään alkoi olla vaivalloista. Lopulta raskaus löytyi ultralla juuri sieltä, missä kipukin tuntui. Löytämiseen vaadittiin kaksi erikoislääkäriä ultraamaan. Tunsin helpotusta, vaikka se tiesi pienen sinnikkään elämän kuolemaa,…