Koronan mutkistama elämä

Olen todella pahasti kyllästynyt koko koronaan ja sen tuomiin asioihin. Se on värittänyt elämää yli vuoden ajan synkemmäksi ja arvaamattomammaksi. Se on vaikuttanut elämään syväluotaavasti ja vienyt valtavan määrän voimavaroja sekä vienyt hallinnan tunnetta. Korona on tuonut elämään sellaisia ulottuvuuksia, joita en koskaan osannut etukäteen ajatella. Marraskuussa meidän alueelle aloitettiin tehokkaammat koronarajoitustoimet ja sen myötä…

Väsynyttä ja kipeää menoa

Olen kärsinyt unihäiriöistä ja nukahtamisongelmista varmaan teini-iästä asti. Jossain määrin nukahtamisongelmia oli jo ihan lapsenakin. Tai ainakin muistan, etten saanut toisinaan unta. Kun tulin täysi-ikäiseksi, oli univaikeudet niin hankalia, että niiden kanssa oli turvauduttava jo lääkkeisiin. Siitä asti olen enemmän ja vähemmän paininut aika ajoin vaikeidenkin unihäiriöden kanssa, ja tarvinnut myös kierteen katkaisemiseen lääkkeitä. Minulla…

Uusi arki koronaepidemian varjossa

Poika on kohta 12 viikkoa vanha. Hän on ihana, iloinen ja aurinkoinen poika, ja voi satunnaisia vatsakitinöitä lukuun ottamatta hyvin. Öisin meillä pääasiallisesti nukutaan, mutta pätkissä. Yöt menevät tavallisesti 2-3 tunnin pätkissä, mutta välillä on öitä, jotka koostuvat tunnin tai sitäkin lyhyemmistä pätkistä. Alle tunnin -öiden jälkeen väsymys on aika brutaalia! Väsymys on koko ajan…

Pelko ja sen valta

Kun on koko elämänsä tuntenut jatkuvasti pelkoa, on se liiankin tuttu tunne. Niin tuttu, että olen toisinaan sille lähes turta, pyrin pois sulkemaan sen tietoisuudestani ja vaientamaan sen. Mutta ei pelkoa voi vaientaa! Mitä enemmän sitä jätän huomiotta, sitä suuremman otteen se ottaa kehostani. Se kahlitsee kehoni, jumittuu jokaiseen lihakseeni ja istuttaa rauhattomuuden jokaiseen soluuni.…

Juuri nyt kaikki on hyvin

Viime kuukausina elämä on kulkenut muutamien päivien tai viikon sykleissä eteenpäin. Tietyllä tavalla elämäni on hetkittäin aika lyhytnäköistä ja välillä ihan täysin hetkessä elämistä. Kuukausien päähän on ollut vaikea ajatella ja etenkin alkuraskauden aikaan se oli täysin mahdotonta. Kun on päässyt viikkoja eteenpäin, on pystynyt ajattelemaan välillä sentään myös niitä viikkoja eteenpäinkin. Tavallinen arki ja…

Odotettu kesäloma

Viimeinkin kesäloma on totta! Etenkin nyt pari viimeisintä viikkoa olen kärsinyt kovasti väsymyksestä, joka on loppuviikkoa kohti mentäessä haitannut jo selvästi työntekemistä. Pää on minun tärkein työväline ja tilanne menee mahdottomaksi, kun väsymyksen takia pää ei ole toiminut normaalisti, aloitekyky on ollut heikompaa ja keskittymiskyky välillä olematonta. Haasteita on ollut erityisesti erilaisten dokumenttien kanssa, kun…

Työssä jaksamisen dilemma #2

Viime aikoina olen tietoisesti hukuttautunut töihin. Se on ollut varsin helppoa, sillä töitä on paljon ja työmäärä on resurssointiin nähden selkeästi epäsuhteessa. Käytännössä minulla on töitä niin paljon kuin vain ehdin, jaksan ja viitsin tehdä. Minun työni luonteen vuoksi on hyvin tavallista, että suurin osa työpäivistä on lähes täynnä erilaisia palavereita ja tapaamisia. Kun mukaan…

Mitä on rakkaus?

Maaret Kallio kirjoitti viime viikolla kolumnissaan ”Kun tytär kaipasi halausta, isä tarjosi lenkkitossuja – Näin rakkauden kielierot rakentavat muureja ihmisten välille” rakkauden osoittamisesta ja sen monista kielistä. Siitä, kuinka herkästi rakkautta osoitetaan tavoilla, jotka ovat vain itselle sopivia. Tavoilla, jotka ovat vain itselle tärkeitä. Tunnistin varsin hyvin kolumnin isän ja tyttären sekä heidän keskinäisen rakkauden…

Surun läsnäolo

Kun jonkun sydän pysähtyy lopullisesti, jotakin aina muuttuu maailmassa lopullisesti. Viime päivinä ajatukseni ovat viipyilleet kuolemassa ja surussa sekä luopumisessa. Eräs tärkeä ja merkittävä ihminen poistui elämästämme parempaan paikkaan. Suru on suuri, mutta vilpittömästi ajattelen, että kuolema armahti hänet. Hän eli viimeiset vuotensa hiljalleen riuduttavan ja toimintakyvyn lamauttavan ALS-sairauden kourissa. ALS rappeuttaa vähitellen liikehermoja, jotka…

Siitä puhe, mistä puute, vai onko sittenkään?

Rauta ja raudanpuute on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina. Olen seuraillut keskustelua erilaisissa foorumeissa ja todennut, että aihe on jakanut etenkin lääkäreiden mielipiteitä hyvin jyrkästi. Keskusteluissa on mukana paljon heitä, jotka kokevat aiheen erittäin henkilökohtaisena ja kirjoittavat oireistaan sekä väsymyksestään, ja yrittävät saada apua tilanteeseensa. Aihe herättää keskustelijoissa paljon tunteita ja se tuo myös keskusteluun…