Rautaa, rautaa, rautaa ja lisää rautaa

Vaikuttaa siltä, että törmäilen omassa elämässäni rautaan ja sen puutteeseen vähän väliä. Ensimmäisen kerran todettiin raudanpuute vuonna 2018, josta kirjoitin myös blogiinkin tekstin (Kaksin käsin rautaa ja Siitä puhe, mistä puute, vai onko sittenkään?). Silloin raudanpuutettani hoidettiin onnistuneesti hyvillä lääkärin antamilla ohjeilla ja sain vointini paremmaksi, rautavarastoja täyteen sekä ferritiinin hyviin lukemiin. Sen jälkeen elämässä…

Koronan mutkistama elämä

Olen todella pahasti kyllästynyt koko koronaan ja sen tuomiin asioihin. Se on värittänyt elämää yli vuoden ajan synkemmäksi ja arvaamattomammaksi. Se on vaikuttanut elämään syväluotaavasti ja vienyt valtavan määrän voimavaroja sekä vienyt hallinnan tunnetta. Korona on tuonut elämään sellaisia ulottuvuuksia, joita en koskaan osannut etukäteen ajatella. Marraskuussa meidän alueelle aloitettiin tehokkaammat koronarajoitustoimet ja sen myötä…

Odotettu kesäloma

Viimeinkin kesäloma on totta! Etenkin nyt pari viimeisintä viikkoa olen kärsinyt kovasti väsymyksestä, joka on loppuviikkoa kohti mentäessä haitannut jo selvästi työntekemistä. Pää on minun tärkein työväline ja tilanne menee mahdottomaksi, kun väsymyksen takia pää ei ole toiminut normaalisti, aloitekyky on ollut heikompaa ja keskittymiskyky välillä olematonta. Haasteita on ollut erityisesti erilaisten dokumenttien kanssa, kun…

Vähän väsähtänyt potilas

Heitin viime käynnillä työterveyslääkärilleni vitsillä kysymyksen, voiko potilas mennä lakkoon? Jatkoin hetken päästä virnistäen, entä jos teen istumalakon ison sairaalan odotusaulaan, enkä lähde sieltä minnekään ennen kuin saan jotakin konkreettista apua, tai joku osaa kertoa minulle, mikä minua vaivaa? Työterveyslääkärini ymmärtää jo sarkastista huumoriani ja heittikin takaisin, että kuinkahan monta päivää saisit istua ennen kuin…

Monenlaisia ammattilaisia ja kohtaamisia terveydenhuollossa

Vuoden 2016 alusta alkaen olen potilaana ollut tekemisissä yli neljänkymmenen lääkärin kanssa. Tai oikeastaan siinä neljänkympin kieppeillä sotkeuduin laskuissani viime vuoden lopulla, enkä ole aivan varma, kuinka moni lääkäri minun asioihini on ottanut kantaa ja kuinka monen kanssa olen asioinut henkilökohtaisesti. Lääkäreiden lisäksi olen tietysti asioinut lukuisten muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, joiden määrää en ole…

Siitä puhe, mistä puute, vai onko sittenkään?

Rauta ja raudanpuute on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina. Olen seuraillut keskustelua erilaisissa foorumeissa ja todennut, että aihe on jakanut etenkin lääkäreiden mielipiteitä hyvin jyrkästi. Keskusteluissa on mukana paljon heitä, jotka kokevat aiheen erittäin henkilökohtaisena ja kirjoittavat oireistaan sekä väsymyksestään, ja yrittävät saada apua tilanteeseensa. Aihe herättää keskustelijoissa paljon tunteita ja se tuo myös keskusteluun…

Apuvälineistä apua

Kuukausi sitten kävin apuvälinepalveluista noutamassa ensimmäiset pienapuvälineeni. Lähtökohtaisesti olin hyvin hämmästynyt siitä, että sain ylipäätään myönteisen päätöksen ja saan apua. Kun ensimmäisen kerran käytin ruuanlaitossa uusia apuvälineitä, hämmästykseni jatkui: apuvälineet toimivat! Koin onnistumisen tunnetta ja iloa, jonka jaoin myös instagrammissa ruuanlaiton lomassa: Oivalsin, että voisin oikeasti hyötyä monista muistakin apuvälineistä. En vain itse tiennyt, mistä…

Itsensä suojaaminen lisävaurioilta

Kerroin kuukausi sitten kokemuksiani psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolta kirjoituksessa Kuinka kauan tätä voi kestää?. Kerroin kohtaamisesta, joka oli todella repivä, kuohuttava ja lopulta lamaannuttava. Sillä hetkellä kokemani turvattomuuden tunne oli jotakin aivan käsittämätöntä ja minun sietokykyni ylittävää. Konfliktin jälkeen istuimme huoneessa yli 20 minuuttia täysin hiljaa. Sairaanhoitaja puhumattomuudelle en tiedä syitä, mutta itse en kyennyt enää…

Kuinka kauan tätä voi kestää?

Viime helmikuussa kirjoitin postauksessa Avun pyytäminen ja saaminen on taitolaji jonkin verran siitä, miten monimutkaiseksi ja vaikeaksi koen psyykkisen avun saamisen. Hain silloin aktiivisesti apua jaksamiseni tueksi, mutta avun saaminen ei ole ollut ollenkaan yksinkertaista. Jälleen olen todennut, että avun hakeminen ja saaminen vaatii todella sitkeyttä ja voimavaroja! Kirjoitin silloin olevani väsynyt potilaana olemiseen ja…

Kuuletko, kun puhun peloistani?

Viimeksi kirjoitin diagnoosin odottamisen vaikeudesta, kivusta ja kivun kohtaamattomuudesta. Kehollisuudesta. Erinäisten tapahtumien vuoksi aloin peilaamaan kirjoittamaani pelon ja tunteiden valossa. Miten niitä on kohdattu? Onko ne kuultu? Onko minua kuultu? Juuri tällä hetkellä minulla on paljon pelkoa. Ahdistusta. Nämä raskaat tunteet eivät onneksi ole vielä iskeneet aivan täysin kanveesiin, mutta se lamaantumispiste ei taaskaan ole…